Vapo Oy on 6.5.2021 alkaen Neova Oy. Yhtiön Y-tunnus säilyy ennallaan. Lue lisää

 

Energiaomavaraisuus hyvä - omavaraisuus ja työpaikat parempi

16.2.2021 8.36 | Ahti Martikainen

Tehdään hyveestä välttämättömyys

Suomessa tuotettiin viime vuonna sähköä  66  terawattituntia. Sitä kulutettiin 81 terawattituntia. Puuttunut 15 TWh eli 18,5 prosenttia kulutuksesta katettiin tuonnilla. Kylminä talvipäivinä tuonti on tänäkin keväänä yltänyt jopa 40 prosenttiin kulutuksesta.


Vuonna 2020 ydinvoimalla tuotettiin 22,5 TWh Suomessa kulutetusta sähköstä. Se oli 28 % eli paljon. Olkiluoto 3 on huono esimerkki, mutta ydinvoiman rakentaminen on kallista aina. Käytän epäammattimaisesti tässä ydinvoimalan hintana 10 miljardia euroa. Olkiluoto 3:n on määrä tuottaa vuodessa sähköä määrä, mikä vastaa noin 15 % Suomen sähkön kulutuksesta. Suomessa ydinvoimalat ovat olleet varmatoimisia ja ne tuottavat tasaisesti sähköä kesät talvet.

Aika vähälle on jäänyt uutisointi Metsä Boardin sähköntuotantoinvestoinneista Äänekoskelle ja Kemiin. Toinen tuottaa jo sähköä liki 2 TWh vuodessa ja Kemin laitoksen valmistuessa nämä kaksi biotuotetehdasta tuottavat siinä sivussa liki 5 % Suomen sähköstä. Kahden tehtaan investointikustannus on noin 3 miljardia euroa. 10 miljardilla olisi saanut 6 tehdasta, 15 % Suomen sähköstä ja 15 000 työpaikkaa. En halua tässä polkea ydinvoimaa, vaan kehua yhteistuotannon järkevyyttä.

Kylmänä pakkaspäivänä 2021 kaukolämmön ja teollisuuden yhteistuotanto on vastannut noin 40 % Suomen sähköntuotannosta. Lämpö on talvella välttämätöntä, ja on ollut hieno hyve ja nerokas keksintö tuottaa sivussa sähköä. Ja eniten silloin, kun sähköä eniten tarvitaan. Jostakin syystä olemme irtaantumassa tästä järkiavioliitosta. Jos ja kun Helsinki lopettaa CHP-tuotannon Salmisaaressa ja Hanasaaressa ja korvaa lämmöntuotannon erillislämpölaitoksilla, lämpöpumpuilla, hukkalämmön hyödyntämisellä ja uusilla ratkaisuilla, niin hyvä. Mutta samalla verkosta poistuu noin 400 MW sähköntuotantotehoa eli noin yhden Loviisan pytyn verran.

Tuntuu siltä, että korjaamme kiireellä järjestelmää, joka ei ole rikki. Eikö toimitus- ja huoltovarmuuden kannalta olisi enemmän kuin hyvä asia, että meillä olisi sellaista tuotantoa, mikä tuottaa ohessa sähköä ja ennen kaikkea hyödykkeitä ja työpaikkoja kuin, että pyrimme täyttämään tuota aukkoa erillistuotannoilla?

Tuulivoima on tuulisena päivänä hyvä, mutta huonona huono. Viime viikolla pakkasaamulla Suomen 800 tuulimyllyä tuottivat tunnissa alle 100 MWh eli 100 000 kWh sähköä. Tuon energian tuottamiseen olisi mennyt 10 000 litraa öljyä tai rekallinen turvetta. En uskalla ajatella enkä osaa laskea, kuinka paljon nuo 800 tuulimyllyä ovat maksaneet. Joka tapauksessa tuulivoimalla katettiin viime vuonna vajaat 10 prosenttia Suomen sähkönkulutuksesta eli noin neljän uuden sellutehtaan sähköntuotannon  verran.

Olisi erittäin viisasta, että erilainen yhteistuotanto olisi jatkossakin keskeisessä roolissa sähköhuollon turvaamisessa. Tuotetaan kaukolämpöä ja sähköä, selluloosaa ja sähköä. Tuotetaan konesalipalveluita ja lämpöä, aktiivihiiltä ja lämpöä. Aikaisemmin tätä niukkuuden aikana kehitettyä nerokasta ja ennen kaikkea polttoainetehokasta yhteistuotantoa arvostettiin. Ei enää.

Veikkaan, että tulee aika, jolloin sitä arvostetaan tai sitten sitä tulee ikävä.  Tuona pahamaineisena viime viikon pakkaspäivänä Suomen normaali 30 euron sähkönhinta megawattitunnilta nousi yli 200 euroon ja Ruotsissakin yli 150 euroon. Ruotsissa mm. Holmen laittoi paperikoneet kiinni, kun paperin tekemisestä tulee noilla kustannuksilla kannattamatonta.  Omavaraisuus antaa vakautta. Monilla tavoin.

 

Ahti Martikainen