Vapo Oy on 6.5.2021 alkaen Neova Oy. Yhtiön Y-tunnus säilyy ennallaan. Lue lisää

 

Pitäisikö olla huolissaan?

10.5.2021 10.13 | Ahti Martikainen

Helsingin Sanomat oli kiireellisellä tarmolla ryhtynyt tarkistamaan faktoja äitienpäivänä turvetuottajien saman päivänä samassa lehdessä ilmestyneestä ilmoituksesta. Faktantarkistuksessa oli hötäkässä unohtunut, että nyt on vuosi 2021 ja vuodet 2020 ja 2019 ovat jo historiaa. Mutta faktaksi kelpasi vuoden 2018 päästöt.  Vähän huolestuttaa, jos ei HS:llä ollut tuoreempaa tietoa.

Silloin oli pääministerinä Sipilä, päästöoikeuden hinta oli tammikuussa 2018 vajaat 8 euroa ja vuoden lopussa 16 euroa hiilitonnilta eikä koronasta ollut tietoakaan. Sähköautoja oli Suomessa tuon vuoden lopussa rekisterissä 2 200 kappaletta.  Nyt pääministerinä on Marin,  päästöoikeuden hinta on 50 euroa ja sähköautojen määrä on jo yli 10 000.  No, faktoja ne on vanhatkin faktat.


Energiayhtiöt maksavat tänä vuonna energiaturpeen käytön päästöoikeuksista noin 150 miljoonaa euroa. Päälle tulee jonkun verran energiaveroa. Kaasun ja kivihiilen poltto on moninkertaista, joten kaukolämmön tuotannon verot ja päästöoikeudet tuovat valtion kassaan tänä vuonna pyöreästi miljardin. Ei tuo kauaa. Kun budjetin täytteeksi päästökaupan maksutkin menevät, niin tässä olisi hyvä uutisaihe seurattavaksi. Uusilla veroillahan ne vanhojen verojen vähenemiset paikataan.

Oli faktantarkistuksessa eräs mielenkiintoinen fakta. Toimittaja Saavalaisen mukaan ruokohelpistä ja järviruo’osta on jo kehitetty kasvuturvetta korvaavia kasvualustoja. Elintarvikkeiden tuotannossa välttämätöntä kasvu- ja kuiviketurvetta nostetaan Suomessa pari miljoonaa kuutiota. Se on reilu 20 000 rekallista. Taitaisi loppua niin helpit kuin ruo’otkin, ennen kuin tuo määrä olisi koossa. Tai edes 5 %. Enkä itse uskaltaisi edes tarjota homehtuvia tai homeisia materiaaleja eläinsuojiin.

Ja sitten vielä vähän isoa kuvaa. Euroopan kasvualustamarkkina on nyt yli 30 miljoonaa kuutiometriä ja se kasvaa voimakkaasti ja siitä vain 10 % on tehty ilman turvetta. Kauppapuutarhaliiton tutkimuksessa vuodelta 2020, vastaajista 90 % sanoi, ettei pystyisi jatkamaa ilman kasvuturvetta.

Mutta tässä toimittaja osui kenties vahingoissa erittäin ajankohtaiseen asiaan. Miksi meillä ei kehitetä ja tuoda markkinoille uusia kasvualustamateriaaleja? Kyllä kehitetään ja innovoidaan. Kuluttajat haluavat uusia vaihtoehtoja ja valmistajat haluaisivat löytää uusia ratkaisuja. Se on kaikkien etu. Uusien tuotteiden markkinoille tuloa haittaa oleellisesti se, että kasvualustat kuuluvat Suomessa lannoitelain alaisuuteen ja lannoitelaissa sen alla olevat tuotteet kuuluvat ankaran vastuun piiriin.

Eli, jos tuodaan markkinoille uudesta materiaalista tehtyä kasvualustaa. Entä jos uusi Sitran suosittelema osmankäämisilppukasvualusta ei kasvatakaan salaateista vihreitä ja rapeita ja pahimmillaan tappaa taimet. Mitä sitten?  Kasvualustan valmistaja korvaa tietenkin uuden kasvualustan, mutta sen lisäksi hän joutuu korvaamaan kaikki suorat ja välilliset vahingot puutarhurille. Tätä on ankara vastuu. Esimerkiksi ihmisille kaupassa myytävät elintarvikkeet eivät kuulu ankaran vastuun piiriin, vaan siellä toimii normaali kuluttajalainsäädäntö.

Tässä on se juurisyy, miksi uusia kokeilukasvualustoja ei juuri tule markkinoille. Toinen syy on se, että kasvuturve on loistava kasvualusta niin kasvihuoneissa kuin taimitarhoillakin. Nyt Suomen lannoitelakia harmonisoidaan EU-lainsäädännön kanssa. Jos haluamme uusia kasvualustoja, kannattaa markkinoille tulon esteet poistaa.

Sattumalta Neova järjestää avoimen webinaarin 11.5. klo 13. Sitä voi seurata livenä vaikkapa Kauppalehden etusivun kautta. Tervetuloa kuulemaan tuoreita faktoja.

 

Ahti Martikainen

 
 

Seuraa meitä

LinkedIn Facebook Instagram Twitter