Juuri valittujen kuntapäättäjien pöydillä ei jatkossa enää olekaan SOTE-asiat vaan aivan muut asiat. Kasvava kustannuspaine ja uudenlainen kuntatalouden konsernijohtaminen tullevat värittämään kuntavirkamiesten ja -päättäjien arkea. Eräs tärkeimmistä asiakokonaisuuksista on kuntien perusinfra ja sen järkevä hoitaminen.
Vanhenevan perusinfran tehokkaaseen hoitamiseen pakottaa korvaus- ja korjaustarpeiden lisäksi mm. sähkömarkkinoiden matalapaine yhdessä kilpailultaan kiristyvän kaukolämpömarkkinan kanssa. Kuntalaiset edellyttävät kuntakonsernin ja konserniyhtiöiden johdolta aktiivisia päätöksiä toiminnan kilpailukyvyn turvaamiseksi. Tässä yhteydessä kilpailukyvyttömyys voi tarkoittaa veroäyriin korotuspaineita.
Monet kunnat ja kaupungit ovat lähteneet sulauttamaan energiayhtiöihinsä yhdyskuntahuollon eri osa-alueita, lähinnä vesihuoltotoimintojaan. Yritysrakenteen kautta tiivistyvä yhteistyö perusinfran sisällä voi mahdollistaa synergioiden ja mittakaavaetujen löytämisen järjestelmien ja hallinnon lisäksi myös osaamisista. Osaavaa sähkömiestä tarvitaan yhtä lailla energiantuotannossa kuin vesihuollossakin. Molempien toimintojen osaajista näyttäisi olevan nyt jo pulakin (Kauppalehti 12.4.).
Eräs pitkälle menevä esimerkki perusinfran hoitamisesta löytyy Rovaniemeltä. Aiemmin Rovaniemen Energia Oy nimellä toimineeseen energiayhtiöön sulautettiin jo aiemmin vesihuolto ja näin muodostettiin Napapiirin Energia ja Vesi konserni (Neve). Uusimpana osana konsernia on aloittanut myös Napapiirin Infra Oy. Neve huolehtiikin nykyään Rovaniemen lämmön, sähkön ja veden jakelun lisäksi myös liikunta- ja virkistysalueiden sekä yhdyskuntatekniikan rakentamisesta ja kunnossapidosta. Mittakaava osaamisten hyödyntämisessä mahdollistaa kustannustehokkuuden lisäksi myös satsaukset toiminnan laatuun.
Tämän vuoden alusta on ollut mahdollista hakea mittakaavaetuja myös lämmön- ja sähköntuotannossa toimintaa säätelevän painelaitelainsäädännön muuttuessa keskeisiltä osiltaan. Muutokset lainsäädännössä mahdollistavat merkittävän digitaalisen murroksen voimalaitosten käyttötoiminnassa. Nykyaikaisia laitoksia, joita aiemmin jopa maalaisjärjen vastaisesti pakotettiin käyttämään paikallisesti, voidaan nyt käyttää keskitetysti – yhdestä paikkaa montaa voimalaitosta tietoyhteyksiä hyödyntäen. Tällaista, mittakaavaetujen kautta erittäin merkittäviä säästöjä mahdollistavaa palvelukumppanuutta, voi nyt lähteä solmimaan Vapon kanssa.
Vapo on selkeä edelläkävijä modernissa, pitkälle automatisoidussa biovoimalaitosten käyttötoiminnassa. Vapo omistaa ja operoi kahdeksaa lämpöä ja sähköä tuottavaa voimalaitosta, 32 kaukolämpöverkkoa sekä 150 pienempää kattilalaitosta Suomessa, Ruotsissa ja Virossa. Vapossa olemme jo yli parin vuoden ajan kehittäneet merkittävää mittakaavaetua käyttötoiminnassa siirtämällä kaikkien voimalaitosten ja suurempien lämpölaitosten käytön yhteen käyttökeskukseen Vantaan Tikkurilassa. Samalla kymmenien ympäri Suomen kolmivuorossa toimineiden käyttöhenkilöiden lukumäärä on laskenut viiteen käyttökeskuksessa toimivaan asiantuntijaan. Paikallisten voimalaitosten käyttöhenkilöstö on siirtynyt päivävuoroon kunnossapitotehtäviin, mikä on myös osaltaan mahdollistanut ulkoa ostettavan kunnossapidon vähentämisen. Käyttökeskuksen yhteyteen Vapossa olemme rakentaneet myös energiantuotannon ja -jakelun huippuasiantuntijoista koostuvan asiantuntijayhteisön, joka kehittää ja tukee tuotantotoimintaa. Asiantuntijayhteisön osaaminen on mahdollistanut automaatiotason ja prosessien energiatehokkuuden nostamisen erittäin korkealle tasolle.
Perusinfran järkevää hoitamista on tärkeää tarkastella ennakkoluulottomasti osaamisten näkökulmasta. Voisiko alueellisesti hakea mittakaavaetuja esim. paikalla tehtävässä huoltotyössä ja valita informaatioteknologiaa hyödyntäen kumppani erityisosaamisalueille. Voimalaitosten etäkäyttöön perustuvan palvelukumppanuuden Vapon kanssa on jo solminut Vatajankosken Sähkö Oy. Uskallamme luvata voimalaitoksia omistaville asiakkaillemme jopa miljoonaluokan säästöt palvelukumppanuutemme kautta (Lue lisää: http://www.poltelehti.fi/pdf/Polte_1_2017_s22-28.pdf) – teidänkin kunnan/kaupungin seuraava askel kohti perusinfran järkevää hoitamista?