Hyppää sisältöön

Historiallisesti merkittävä vierailukohde

Aitoneva on harvinaislaatuinen käyntikohde Kihniöllä. Suomen teollinen turvetuotanto alkoi Aitonevalta alkoi 1940-luvun alussa. Sodan aikana turvetta tarvittiin rautateiden ja teollisuuden tarpeisiin. Aitonevan ainutlaatuinen turvemuseo ja siihen liittyvä konenäyttely tarjoavat näkymän koko turvetuotannon kehitykseen ja historiaan Suomessa. Museorakennuksessa tarjolla on vanhaa ja uutta tietoa Aitonevan vaiheista sekä turvetuotannon historiasta.

Alueella sijaitsevat vierailukohteet ovat maksuttomia.  Aitoneva kuuluu Lauhanvuori–Hämeenkangas UNESCO Global Geoparkiin ja on yksi Kihniön nimetyistä Geopark-kohteista. Aitoneva on myös osa Euroopan teollisuusperintöreitistöä (ERIH). Aitonevan omistaa Neovan kokonaan omistama tytäryhtiö Vapo Terra.

Tutustu Aitonevan historiaan

Lue lisää Aitonevan vaiheista sekä työstä, elämästä, koneista ja tutkimustoiminnasta.

Aitonevan virtuaaliopastus

Suuntaa Aitonevan maisemiin vaikka kotisohvalta. Virtuaalikierroksella pääset tutustumaan Aitonevaan ilmasta ja maasta. Kierroksella on kuunneltavissa, luettavissa ja nähtävissä kiinnostavia nostoja Aitonevan historiasta ja nykypäivästä. Mikäli alla oleva virtuaaliopastus ei näy sinulle, hyväksy evästeet tai lähde kierrokselle tästä.

Museo ja kahvila avoinna päivittäin kesällä

Kesällä Aitonevan museon sisänäyttely ja  kesäkahvila on avoinna kesäisin joka päivä klo 12-17. Kahvilaa ylläpitää Pirkanmaan Museorautatieyhdistys. Konenäyttelyyn, lintutornille sekä laavuille on vapaa pääsy ympäri vuoden. Museon pihassa ja lintutornilla sijaitsee parkkipaikkoja. Noudatathan vierailusi aikana turvallisuusohjeita.

Osoite: Aitonevantie 358, 38920 Kihniö

Seuraa Aitonevan Facebook-sivuja!

Aitonevan turvemuseo

Aitonevan turvemuseon näyttely kertoo turvetuotannon historiasta, turpeen tuotannosta, käytöstä sekä alan kehityksestä, historiasta ja ympäristönhoidosta. Aitonevan turvemuseo toimii vanhassa toimistorakennuksessa, joka on kunnostettu musetoimintaa varten. Sisältä löytyy mm. entisöity Suo Oy:n toimitusjohtajan toimisto. Museon pihassa on laavu, joka on vapaasti vieraiden käytettävissä. Museossa toimii myös Pirkanmaan Museorautatieyhdistyksen ylläpitämä kesäkahvila.

Konenäyttely

Aitonevalla museon ympäristössä sijaitsee laaja konenäyttely vanhoista tuotantokoneista, joista vanhimmat ovat peräsin 1940-luvulta. Turvetuotannossa käytetty konekalusto on vuosien varrella ollut varsin erikoista ja siten näkemisen arvoista. Vanhimmat koneet ovat eri Euroopan maista, nuoremmat Neuvostoliitosta ja nähtävillä on myös Aitonevalla valmistettuja turvetuotantoko- neita.

Ympäristöpolku

Aitonevan ympäristöpolku kulkee monimuotoisessa metsä- ja suomaisemassa. Erityistä polulla ovat näkymät turvetuotannosta eri aikoina poistuneille ja uudelleensoistuneille alueille. Ympäristöpolun varrella on nähtävissä myös harvinainen laahakauha sekä laahakauhan työn jäljiltä maisemaan muodostuneet altaat. Aitoneva tarjoaakin vierailijalle ainutlaatuisen mahdollisuuden nähdä, miten soistuminen etenee turvetuotannosta poistuneilla suopohjilla useiden vuosikymmeninen aikana 1940-luvulta alkaen.

Lintutorni ja laavu

Kosteikot ovat maailmanlaajuisesti uhanalaisia, monimuotoisia elinympäristöjä. Kosteikot ovat tärkeitä, sillä ne ovat vesilintujen välttämättömiä pesimä- ruokailu- levähdys- ja sulkimisalueita. Vesilintujen lisäksi kosteikoilla elää suuri joukko muitakin eläin- ja kasvilajeja. Aitonevalla asustavat monet vesieliöt, hyönteiset, perhoset, sammakot ja vesikasvit. Kosteikko on otollinen elinympäristö, koska vesi ja rehevä kasvillisuus antavat suojaa, pesimis- ja lisääntymismahdollisuuksia ja kosteikko tarjoaa monipuolista ravintoa monimuotoiselle ekosysteemille.

teollinen turvetuotanto Suomessa alkoi Aitonevalta

Turvetuotannon historia Aitonevalla on pitkä. Aitonevan kuntoonpano aloitettiin kesällä vuonna 1942 ja ensimmäiset turpeet päästiin tuottamaan vuonna 1944. Aitoneva valikoitui tuotantoalueeksi, koska se sijaitsi lähellä rautatietä ja sähköäkin oli saatavilla sen ajan koneita varten. Turvekerrosten paksuus on ollut ennätyksellistä, paikoin jopa seitsemän metriä. Sodan aikana turvetta tarvittiin rautateiden ja teollisuuden tarpeisiin. Sodan jälkeen pulaa oli kaikesta. Polttoainetilanne oli käynyt vaikeaksi, johon Aitoneva toi helpotusta.

Paikallinen työllistäjä ja eläväinen yhteisö

Aitonevalla työskenteli paljon naisia, lapsia sekä vankeja.  Miehet olivat rintamalla. Sotavuosien jälkeisen jälleenrakentamisen aikana Aitoneva oli työnantajana korvaamaton. Lähialueen miehille avautui ympärivuotinen työpaikka ja samoin perheille, jotka muuttivat alueen asuntoihin. Työtä tehtiin alkuaikoina pääosin käsin ja kahdessa vuorossa. Koneita käytetiin nostotyössä, mutta turpeen kuivaus, keruu, aumaus sekä kuormaus tehtiin käsin. Koneiden siirto tehtiin myös käsin. Aitonevalla kulki kapearaiteista rataa, jolla turvetta kuljetettiin Pori-Haapamäki-pistoradan varteen. Kapearaiteinen oli rakennettu osista, joita saattoi tarpeen vaatiessa siirtää paikasta toiseen. Suon kaukaisimmille laidoille matkaa oli useita kilometrejä.

Aitonevan huippuvuodet työllistäjänä sijoittuvat 1950-luvulle. Kesäisin työntekijöitä oli yli 500 ja ympärivuotisiakin runsas 50. Työntekijät tulivat suurelta osin Kihniöstä ja lähikunnista Kurusta, Parkanosta ja Virroilta, mutta paljon väkeä tuli siirtolaisina Karjalasta ja muualta Suomesta. Alueella oli oma kauppa, kioski, urheiluseura, näytelmäkerho, pikkumartat ym. Yhteisöllinen elämä oli vilkasta ja vapaa-ajalla järjestettiin parhaimmillaan jopa kolme ohjelmallista iltamaa viikossa.

Aitonevalla toimintaa harjoitti Suo Oy, jonka Vapo osti vuonna 1969. Aitonevan kultavuodet olivat 1980-luvulla, jolloin turvetta tuotettiin noin 200 000 m3 vuodessa. Aitonevalainen turve on mennyt pääosin Tampereelle energiantuotantoon. Alueella on tuotettu myös palaturvetta, jota on viety veturien polttoaineiksi. Aikoinaan Aitonevalla on tuotettu miljoonan kuution verran ympäristöturvetta.

Merkittävä tutkimuksellinen alue

Aitonevalla on läpi vuosikymmenten tutkittu ja kehitetty monipuolisesti turvetuotantoon, tuotantokoneisiin, jälkikäyttöön ja ennallistamisen liittyviä asioita. Alueella on vuosikymmenten mittaan tehty esim. ilmasto- ja kasvihuonekaasututkimuksia, seurattu tuotannosta poistuneiden tuotantoalueiden uudelleensoistumista, tutkittu suopohjan metsittymistä, selvitetty linnuston ja hyönteisten esiintymistä sekä veden laatua ja eliöstöä. Tutkimuksia ja selvityksiä alueella ovat tehneet Neovan kanssa mm. Metsäntutkimuslaitos (nyk. Luonnonvarakeskus), Helsingin yliopisto ja Metsähallitus. Tuotannon ohessa Aitonevalla on rakennettu turvetuotantokoneita ja kehitetty turvetuotannon ja vesienpuhdistuksen menetelmiä.  Viimeiset turpeet Aitonevalta on tuotettu vuonna 2020.

noudatathan Turvallisuusohjeita

  • Tulenteko on sallittu vain laavujen merkityillä nuotiopaikoilla.
  • Metsäpalovaroitusten aikana tulenteko ei ole sallittu.
  • Huolehdithan, ettei alueelle jää roskia.
  • Kunnioitathan alueen luontoa ja historiallisia rakenteita.

Mukavaa vierailua Aitonevan historiallisessa ympäristössä!