Uusiutuva uusiututumaton luonnonvara
Kun laitetaan tunnetta riittävästi mukaan ja unohdetaan tarkistettavat numerot, niin turve ja suot ovat Suomessa ehtyvä luonnonvara. Turpeen käytöstä on siis päästävä eroon. Energiaturpeen tuotanto alkoi Suomessa käytännössä Lähi-idän sodan aiheuttaman öljykriisin jälkeen 1970-luvun puolivälissä. Siitä tähän päivään saakka energiaturvetta on tuotettu Suomessa noin 730 miljoonaa kuutiometriä ja kasvu- ja kuiviketurvetta noin 70 miljoonaa kuutiometriä eli yhteensä 800 miljoonaa kuutiometriä. Valtava luku, mutta odottakaas.
Geologisen tutkimuslaitoksen mukaan Suomen geologisten soiden (turpeen paksuus yli 30 cm ja suon pinta-ala yli 20 hehtaaria) turpeen määrä suokuutioina on 70 miljardia kuutiometriä. Eli tuossa luvussa ei ole alle 20 hehtaarin soiden turvetta lainkaan eli laskelmassa on ainakin riittävästi turvamarginaalia. Olemme siis käyttäneet 50 viimeisen vuoden aikana 1,14 % turvevaroista. Mutta kun se turve paholainen uusiutuu, vaikka se kuinka on luokiteltu uusiutumattomaksi ja uhanalaiseksi.
Vuosittain Suomen rajojen sisäpuolelle kasvaa vuodessa noin 35 miljoonaa kuutiometriä uutta turvetta eli viimeisen viidenkymmenen vuoden aikana turvetta on korjattu 800 miljoonaa kuutiometriä ja uutta on kasvanut 1 750 miljoonaa kuutiometriä. Eli Suomen suovarat ovat suuremmat kuin koskaan ja kasvu kiihtyy, sillä nykyisin turvetta tuotetaan alle 10 miljoonaa kuutiometriä vuodessa.
Joku voi ihmetellä, miksi tällainen todistelu. Energiaturvetta käytetään Suomessa enää erittäin vähän ja sitä tarvitaan muutamissa voimaloissa sekä turvaamaan Suomen energiatoimialan huoltovarmuutta. Mutta energiaturpeen mollatun maineen ansiosta monet pyrkivät torppamaan turpeen erittäin fiksun käytön myös muissa muodoissa.
EU:n seuraavan komission pöydällä ovat suurella painolla ainakin EU:n ruuantuotannon omavaraisuuden parantaminen, ruokaturvallisuuden parantaminen, eläinten hyvinvoinnin parantaminen, antibioottien ja muiden lääkkeiden käytön vähentäminen lihan, maidon ja kananmunien tuotannossa. Näihin kaikkiin painopistealueisiin vastaus on turve. Joko kasvuturve tai kuiviketurve. Kasvuturve vähentää ruuantuotannossa lannoitteiden ja kastelun tarvetta ja lopputuloksena on puhdasta, turvallista ruokaa. Samoin eläintiloilla käytettävä turve parantaa eläinten ja eläintenhoitajien hyvinvointia ja vähentää antibioottien käytön tarvetta ja siten antibioottijäämien määrää elintarvikkeissa. Meillä on siis tarjota turvetta ratkaisuksi, jos sitä ei pyrittäisi väärin perustein näkemään ongelmana.
Viime päivinä on alkanut ilmestyä kirjoituksia someen, jossa veden ja aktiivihiilen puhdistamiseen valmistettava aktiivihiili nähdään huonona, koska se valmistetaan turpeesta. Vaikka Neovan Ilomantsin tuotantolaitoksen aktiivihiilen vaihtoehtona markkinoilla on usein kiinalainen kivihiilestä tuotettu aktiivihiili, jotkut vastustavat tätä suomalaista high-tech -tuotetta. Ja vaikka sen ylimääräisellä lämmöllä lämmitetään Ilomantsin kunta, on tämäkin leimattu vastuuttomaksi. Helsingissä konesalien hukkalämmön käyttö kaukolämmön lähteenä pidetään hyvinkin vastuullisena.
Eikä turpeen uusien applikaatioiden lista pääty tähän. Olemme vuosia Neovassa tutkineet turpeesta valmistettavien luonnonmukaisten kasvunedistäjien eli biostimulanttien valmistusta ja testanneet niitä eri käyttökohteissa Suomessa ja ulkomailla. Biostimulanttien käyttö on kasvussa erityisesti kuivilla alueilla, sillä ne edistävät kestävää maa- ja puutarhataloutta ja ennen kaikkea parantavat satoa ja auttavat kasveja selviytymään kuivista jaksoista. Toinen mielenkiintoinen ja lupaava tutkimuskohde on ollut turpeen soveltuvuus osaksi eläinrehuja, koska turve tukee eläinten hyvinvointia ja parantaa eläinten kasvua.
Turpeesta on potentiaalia moniin aivan uusiin käyttökohteisiin. Näiden kaikkien korkean jalostusasteen tuotteiden tarvitsema raaka-ainemäärä on marginaalinen verrattuna kymmenen vuoden takaiseen energiaturpeen käyttöön. Tulemme kyllä ulos aikanaan näiden uusien innovatiivisten tuotteiden kanssa. Ne on tuotettu vastuullisesta raaka-aineesta, jonka määrä Suomessa kasvaa koko ajan. Keksiikö joku muu toisen luonnonvaran, mikä on arvokas ja koko ajan kasvava resurssi?
Ahti Martikainen