Blogin kirjoittaja Ahti Martikainen

Väli-Suomen media teetti gallupin suomalaisten suhtautumisesta energiaturpeen käyttöön. Edustan Vapoa ja olen samaa mieltä kaikkien vastaajien kanssa.38 prosenttia vastaajista kannatti energiaturpeesta luopumista pitkällä aikavälillä. Minulle pitkä aikaväli on 20 vuotta. Olen sitä mieltä, että energiaturpeen käyttö hiipuu tällä aikavälillä marginaaliin, mutta sen käytön tulisi olla sallittua poikkeusolosuhteissa huoltovarmuuspolttoaineena. Olen siis samaa mieltä.

Olin eilen viimeksi esittelemässä yhtiömme toimintaa Itä-Suomessa erään kaupungin päättäjille. Päättäjät olivat kenttäkäynnin jälkeen tyytyväisiä näkemäänsä ja toivoivat Vapolta lisää panostuksia turpeen korkeamman jalostusasteen tuotteiden kehittämiseen polttamisen sijaan.

Suomessa on neljää asiaa paljon. Luontoa, metsää, kalliota ja suota. Metsävaramme ovat hyvin hoidettuja, yritykset kansainvälistä kärkeä ja uusia innovaatioita tehdään jatkuvasti. Kallioperämmekin on inventoitu varsin hyvin ja kallioperän eri mineraalit ovat intensiivisen tutkimuksen kohteena niin kotimaisin kuin kansainvälisin voimin. Nähtäväksi jää, mitä sähköautobuumi ja akkumineraalien kasvava tarve tarkoittaa tulevaisuudessa Suomelle. Ja ilmaston lämpeneminen on alkanut tuoda maahan kesäisin viileyttä hakevia turisteja. Vuodenajoilla ja luonnolla on vetovoimaa nyt ja tulevaisuudessa.

Viime vuosina on julkaistu varmaan satoja artikkeleita ja mielipidekirjoituksia sekä pidetty kymmeniä puheenvuoroja eduskunnassa, joissa todetaan ilman todistustaakkaa, että turvetuotanto on suuri syyllinen Suomen vesistöjen heikkoon tilaan.  Asiaa ei edes kannata monien mielestä tutkia, koska kaikki tietävät miten suuret turvetuotannon vaikutukset ovat.  Nyt on kuitenkin onneksi tutkittu.

Päästökauppa tarkoittaa Euroopan unionissa toteutettavaa järjestelyä, jossa ilmaan hiilidioksidipäästöjä tuottavat laitokset ovat velvollisia omistamaan kutakin tuottamaansa päästömäärän yksikköä kohti tietyn määrän päästöoikeuksia, joita nämä laitokset voivat ostaa ja myydä keskenään. Päästökaupalla pyritään kustannustehokkaalla tavalla rajoittamaan haitallisia päästöjä.Päästökauppa koskee sellaista sähköntuotantoa, kaukolämmöntuotantoa ja teollisuutta, joissa poltetaan fossiilisia polttoaineita. Päästökauppaan kuulumattomia sektoreita ovat mm. liikenne ja kotitalouksien lämmitys.

Kahdeksan vuotta sitten juuri ennen eduskuntavaaleja sai tarjouksen siirtyä työskentelemään energia-alalle. Sain tulevalta työnantajalta tuhdin tietopaketin alan toimintaympäristöstä ja sen tulevaisuudennäkymistä.Helmikuussa 2011 tehtiin sähkön kulutusennätys 14 900 MW. Omasta tuotannosta saatiin 12 000 MW ja loppuosa tuotiin Venäjältä ja Ruotsista. Tuolloin odoteltiin kovasti, että Olkiluoto kolmonen valmistuisi, jotta Suomi ei olisi niin riippuvainen pakkashuippujen aikaan tuontisähköstä.

Kuvitellaan, että sinulla on muutaman vuoden ikäinen maasturi. Käsi pystyyn, jonka mielestä sijoitus diesel-käyttöiseen laatumaasturiin on juuri nyt hyvä sijoitus viiden vuoden tähtäimellä. Huomioidaan ominaisuudet, käyttökustannukset ja sijoituksen arvonsäilyminen.

Kahdessa eri ammatillisessa energiatapahtumassa parin viikon sisällä olen törmännyt samaan järjettömyyteen. Toivotaan Suomen ottavan mallia Tanskasta ja pidetään Suomea aivan uusiutuvan energian takapajulana. Jos jostakin pitää mallia ottaa, niin olkoon mallina vaikka rikossarjat. Ja niistä on otettukin, sillä aika tarkkaan Sorjosen käsikirjoitus, musiikki, kuvaus ja tyyli noudattaa ruotsalais-tanskalaisen Sillan mallia. Jos jostakin tekisi mieli ottaa energia-asioissa mallia, niin Ruotsista, jossa vähäpäästöisen sähkön osuus on 97 %. Valitettavasti meillä vaan ei ole samaa määrää vesivoimaa.

Olen ”muutaman” kerran saanut viikon aikana vastata kysymykseen, että mikäs turpeen viherpesutemppu tämä yhteisyritys hollantilaisen BVB Substrates B.V:n kanssa on. Ja olen vastannut, että ei mikään temppu, vaan hyvin tarkkaan harkittu maailman kehitystrendien tukema, meidän turpeeseen pohjautuvan liiketoiminnan jättiloikka.

IPCC julkaisi raporttinsa. Raportin viesti on ollut selvä. Päästövähennyksillä on kiire. Nyt täytyisi nostaa keskusteluun aikajänne. Mitä eri toimenpiteet tarkoittavat 20 vuoden ja mitä esimerkiksi 100 vuoden perspektiivillä. Ja ennen kaikkea pitää muistaa se, että Suomi on ilmastopolitiikan mallioppilas ja yksi harvoista maista, joka on tavoitteissaan. Saksa ja Tanska ovat kaukana takanamme niin vähennyksissä kuin uusiutuvien käytössä.