Olin yhdessä energiaseminaarissa ja sieltä jäi muistiin pari lukua ja yleinen uskomus, että siirtymäajan jälkeen uusi tekniikka hoitaa energiaongelman. Kukaan ei kyllä pystynyt kertomaan kuinka pitkä siirtymäaika on ja miten se ratkaistaan. Akuilla, pumppuvoimaloilla vai uskomalla, että aina jossakin tuulee. Entäs jos uutta tekniikkaa ei olekaan tulossa?
Jos eläisimme ympäristössä, jossa joka talvi on niin kylmä, että lämmitystä tarvitaan pitkiä jaksoja. Ja jos vielä olisi niin, että samaan aikaan kun lämmitystä tarvitaan paljon, myös sähkön kulutus on huipussaan. Jos oletetaan vielä, että parasta mahdollista säätövoimaa eli vesivoimaa ei ole rakennettavissa lisää, niin ainoaksi vaihtoehdoksi omavaraisen energiatuotannon turvaamiseksi ja säätötarpeen ratkaisijaksi jäisi yhdistetyn lämmön- ja sähköntuotannon keksiminen.
Shellin pääjohtaja uskoo, että 2050 ajellaan vain sähköautoilla. Nesteen pääjohtaja uskoo, että biodieseliä käytetään silloin enää raskaan kaluston polttoaineena eli liikenne on käytännössä 0-päästöistä.
Kun katsoo Fortumin mahdollisten Saksan ostosten aikaansaamaa keskustelua, täytyy todeta suomalaisten uskomaton kyky ruoskia itseään. Saksan tuulivoiman tueksi ylläpidetty ja rakennettu hiilivoima on ollut osa kiitettyä energiewendeä. Kun se on nyt siirtymässä osaksi suomalaisyhtiön omitukseen, se muuttuukin kamalaksi.
Öljyvaltio Norja on päättänyt näyttää mallia muille, kuinka rohkeilla päätöksillä viedään maata kohti uusiutuvaa energiaa. Norjan sähköautotiheys on maailman suurin. Norja tukee sähköautoilijoita helpotuksilla autoverossa, tietulleissa, parkkeerauksessa, latauksessa ja vakuutuksissa. Tulokset näkyvät.
Aina löytyy juhlan aihetta. Tämä vuosi ei juurikaan poikkea viime vuodesta tai ensi vuodesta, mutta vain tänä vuonna Suomi juhlii 100-vuotiasta itsenäisyyttään. On ollut hyvä huomata miten monia hyviä asioita viedään tuon juhlan varjolla tai sen ansiosta eteenpäin.
Aloitetaan hyvistä uutisista. Maapallo ottaa vastaan kahdessa tunnissa sen määrän energiaa, mitä koko pallukallamme käytetään vuodessa. Aurinkopaneelit kehittyvät ja halpenevat jatkuvasti ja jo nyt päästään parhaimmilla paikoilla eli riittävän lähellä päiväntasaajaa ja riittävän korkealla merenpinnasta alle kolmen sentin kilowattituntihintoihin. Tästä valitettavasti moni Suomessakin on riemastunut, että lopetetaan heti kaikki polttaminen ja paneeleita vaan riviin, niin siinä ratkeaa niin sähkön kuin lämmön saantikin.
Kun sosiaali- ja terveydenhoito siirtyvät tulevaisuudessa SOTE-uudistuksen myötä pois kuntien päätäntä- ja budjettivallasta, kuntatalouden luonne muuttuu merkittävästi. Tällä hetkellä nuo SOTE-menot kattavat keskimäärin yli 50 % kuntien menoista. Tämä tarkoittaa sitä, että jatkossa opetus, liikenneväylien kunnossapito, kulttuuri ja kuntien energiahuolto nousevat huomattavasti nykyistä suurempaan rooliin kuntien talouden näkökulmasta. Tästä näkökulmasta katsottuna on erikoista, että energia-asiat eivät juurikaan ole esillä kunnallisvaalitenteissä saatikka ehdokkaiden ohjelmissa.
Maikkari markkinoi aikoinaan ohjelmistokarttaansa lupaamalla tietoa ja suuria tunteita. Tietoa tarjottiin uutisissa ja suuria tunteita elokuvissa ja draamasarjoissa. Näin some-aikakaudella tosi-tv:ssä tietoa on vähemmän ja tunteetkin enemmän käsikirjoitettuja. Energiakeskustelussa tunteet ja järki lyövät edelleen reippaasti toisiaan poskille ilman, että se juurikaan häiritsee ketään.
Krimin valtaus, brittien ero EU:sta ja Yhdysvaltain presidentinvaalit ovat tuoneet mediakeskusteluun ”uuden” hämmästelyn aiheen. ”Voiko olla mahdollista, että trollaamalla vaihtoehtoisia totuuksia pyritään ja pystytään vaikuttamaan suurien massojen mielipiteisiin?”