Neova testaa Kouvolan Karhunsuolla pajun kasvatusta aktiivihiilen raaka-aineeksi
Neovalla on tavoitteena samaan aikaan lisätä uusiutuvien raaka-aineiden käyttöä, edistää biodiversiteettiä ja hiilensidontaa. Näiden kolmen tavoitteen yhdistämistä testataan lähivuosina Kouvolan Karhusuolla, jonne on istutettu pistokkaista liki 20 hehtaarin pajuviljelmä.
Neova on testannut pajua aktiivihiilen raaka-aineena ja alustavissa kokeissa pajusta saadaan korkealaatuista aktiivihiiltä. Ongelma on riittävä raaka-aineen saanti lähellä tuotantopaikkaa. Yhtiö on aikaisemmin testannut eri puulajien mm. pajun kasvatusta energiapuuksi 1980-luvulla mm. Haapaveden Piipsannevalla ja Limingan Hirvinevalla. Paju menestyi ja kasvoi hyvin entisillä turvetuotanto-alueilla, mutta se ei ollut riittävän kilpailukyinen tuote metsähaketta vastaan.
Karhunsuon kokeilualueella on tavoitteena testata pajun kasvatusta, korjuuta ja sen hiilensidontaa ja samalla nopeuttaa biodiversiteetin elpymistä. Pajun pistokkaat eli noin 40 cm pituiset ja 1 cm vahvuiset verson pätkät istutettiin vanhan tuotantoalueen kuivimpiin osiin kesä-heinäkuussa 2021. Yhteensä 24 hehtaarin alueesta istutettiin 2/3 ja yksi kolmasosa jätettiin kosteikoiksi. Istutuksia ei viety aivan sarkaojiin saakka, jotta ojien lähellä tapahtuva luonnollinen ennallistuminen ei vaarannu. Näin varmistetaan mahdollisimman monipuolisten kasvustojen ja niissä viihtyvien hyönteis- ja eläinpopulaatioiden muodostuminen. Hehtaarille istutettiin 13 000 – 15 000 pajupistokasta.
Pajun erikoisominaisuus on sen nopea kasvu. Ensimmäisenä vuonna paju kasvaa jo kymmeniä senttejä ja tarkoitus on leikata pajut ensi kesänä, jotta pajupistokkaat tuottavat lisää uusia sivuversoja. Tällöin yhdestä pistokkaasta alkaa kasvaa kolmantena kautena jo jopa 10 vesaa. Nopeimmillaan paju tuottaa biomassaa keskimäärin 8-10 tonnia vuodessa hehtaarilta kivennäismaapellolla. Tästä 2/3 on maanpäällä ja 1/3 juuristossa. Kerran istutettu pajupelto tuottaa kasvuvauhtiin päästyä korjattavaa satoa 3 – 5 vuoden välein noin 20 – 25 vuoden ajan, jonka jälkeen kantojen elinvoima alkaa ehtyä.
Paju sitoo ilmasta hiilidioksidia ja varastoi kasvustoon ja juuristoon. Parhaassa kasvuvauhdissa hehtaarin pajupelto sitoo hiiltä yli 10 tonnia vuodessa. Pajukasvusto on myös tehokas veden haihduttaja.
Pajua on tarkoitus hyödyntää teollisuusprosesseissa raaka-aineena. Paju sopii mm. aktiivihiilen ja biohiilen raaka-aineeksi. Tulevaisuudessa tavoitteena on tutkia myös sen sisältämiä mahdollisia arvoaineita ja niiden hyödyntämistä.
Neova Oy:n Karhunsuolle Kouvolaan perustetulla koeviljelmällä tutkitaan turvetuotannosta poistuneen alueen soveltuvuutta pajun kasvatukseen. Turvetuotanto on päättynyt kyseisellä alueella vaiheittain vuosina 2018 – 2020. Jotta paju kasvaisi hyvin, se vaatii happamuudeltaan ja ravinteiltaan peltoviljelytasoisen kasvualustan. Happamuuden säätöön ja lannoitukseen voidaan käyttää kierrätysmateriaaleja kuten tuhkaa ja hevosenlantaa.
Koealueen perustamisessa ja seurannassa ovat mukana Neovan lisäksi Itä-Suomen yliopiston metsätieteiden osasto, joka myös seuraa kasvuston kehittymistä. Pistokasmateriaali tuli osaksi Itä-Suomen yliopiston pajuviljelmältä ja pääosin Carbons Finlandilta, jolta myös istutuskone vuokrattiin.
Huolimatta kuumasta ja kuivasta kesästä pajut ovat lähteneet hyvin kasvuun.
Lisätietoja:
Ahti Martikainen, johtaja, viestintä ja yhteiskuntasuhteet, Neova Oy, puh. 040 680 4723
Ari Erkkilä, erityisasiantuntija, Neova Oy, puh. 0400 723 312