Hyppää sisältöön

Peltoenergia mukaan irtiottoon tuontienergiasta!

Peltoenergia mukaan irtiottoon tuontienergiasta!

Keski-Suomessa on runsaasti metsää ja suota, silti se on maamme öljyriippuvaisin maakunta – tällä hetkellä. Yhteistuumin on nyt kuitenkin päätetty, että täällä ollaan 2015 mennessä tuontienergiasta (paitsi polttomoottorinesteet) riippumattomia. Tämä tarkoittaa 4 TWh verran paikallista bioenergiaa, mikä on paljon, eikä sitä saada kasaan yhdellä tai edes kahdella raaka-ainelähteellä.

Mahdollisuudet jopa 30 000 hehtaarille

Tavoite on varsin haasteellinen, mutta luonnollisia edellytyksiä todella on. Bioenergialähteenä pelto on jatkossa suurin mahdollisuuksin mukana. Keski-Suomessa on peltoa noin 100 000 hehtaaria (ha), josta VTT:n laskelmien mukaan bioenergiatuotantoon olisi mahdollista käyttää peräti 33 000 ha. Neljän TWh tavoitemäärään sisältyy jopa 700 GWh ruokohelpiä, mikä tarkoittaisi yli 30 000 ha viljelyalaa.

Tällä hetkellä maakunnan helpiala on 80 sopimusviljelijän kanssa vasta 1 400 ha (= 30 GWh), josta Vapon omaa turvepeltoa huojuu kesäisin helvellä 200 ha verran, kertoo peltoenergiajohtaja Mia Suominen. Koko maassa Vapolla on noin 850 sopimusviljelyä ja 15 000 hehtaaria, josta yhtiön omaa kasvustoa noin 3 500 ha.

Jyväskylän Energiasta arvioidaan, että jatkossa Keski-Suomessa ruokohelpiä voitaisiin käyttää 200 GWh verran, jolloin raaka-ainetuotantoon tarvitaan noin 10 000 ha peltoa. On määrä todellisuudessa sitten lähempänä kumpaa tahansa edellä mainituista, niin helpituotanto ja -käyttö tarjoavat merkittävän määrän työtä ja yrittämistä viljelijöille ja urakoitsijoille.

Kannustusta ja ohjausta tarvitaan

– Tällä hetkellä paras innostus ruokohelven viljelyyn on Pohjois-Karjalassa ja Pohjois-Savossa. Ensi vuosikymmenellä Keski-Suomesta voi perustellusti tulla maamme suurin helpin tuottaja ja käyttäjä, arvioi Mia Suominen. Tarjolla on nyt tuotannon mahdollisuus ja menekille on otolliset näkymät.

Valtakunnan päättäjille Suominen viestittää vakavissaan: Mikäli bioenergiatavoitteisiin aiotaan päästä, ovat kannustavat, tasapuoliset ja ohjaavat tukitoimet tarpeen. Tuottajapuolella 114 e turvemaiden pitkäaikaisten nurmien ympäristötuki on nyt niin vaikeaksi tehty, siksi sitä ei juuri haeta, joten se pitäisi saada kaikille helpiviljelmille. Käyttöpuolella ohjaavana kannustimena myös helpille tulisi antaa sähköveron palautus sekä ottaa käyttöön syöttötariffit. Vastaanotto- ja käsittelylaitteistoinvestoinnille tulisi myöntää avustusta.

Helpiviljely kannattaa ja on monelle sopiva vaihtoehto

Tällä hetkellä helpiviljelyn kannattavuusnäkymät ovat varsin houkuttelevalla tasolla kun rehuohran markkinahinta liikkuu sadan euron tasolla. Joutsalainen Panu Volanto ja sotkamolainen Markku Kajalo ovat kumpikin tarkkoja talousmiehiä ja osa-aikaviljelijöitä, jotka osaavat laskelmoida mitä kannattaa tuottaa ja mitä ei.

Heidän kokemuskertomaansa summaamalla voi todeta: Nykyisellä rehuviljan hinnalla ei myyntituloilla pysty kattamaan tuotantokustannuksia. Tuet huomioiden helpistä jää selvästi enemmän hehtaaritulosta (355 – 400+ e) kuin viljalla. Osa-aikaviljelijälle, joka myyvät viljansa, helpituotanto sopii erinomaisesti; viljely on helppoa, vaatii vähän aikaa ja tuotto on kilpailukykyinen. Omaa tai naapurilta ostettua viljaa käyttävillä kotieläintiloilla vilja voi olla paremmassa arvossa.

Vapo tekee uusia viljelysopimuksia 17.4. asti. Näissä merkeissä kiinnostuneet voivat ottaa yhteyttä viljelyvastaaviin, joiden yhteystiedot löytyvät yhtiön nettisivuilla. Yleismaailmallinen taantuma ei tunnista paikallista bioenergiaa – päinvastoin! Sillä on kuumasti nouseva kysyntä.

Juhani Rahkonen
vapaa toimittaja
rahkonen.juhani@kolumbus.fi