Hyppää sisältöön
17.6.2022 Blogi

Helppoa, mutta niin vaikeaa

Kirjoittaja: Ahti Martikainen

Turpeen osuus Suomen kokonaisenergiasta on viime vuosina ollut 3-4 prosentin luokkaa ja kaukolämmön tuotannossa vain noin 15 prosentin luokkaa. Tästä moni on vetänyt johtopäätöksen, että se olisi ”helposti” korvattavissa jollakin muulla materiaalilla. Vielä vuosi sitten näytti, että se olisi ehkä jotenkin korvattavissa, mutta ei helposti eikä nopeasti.

Nuo alussa mainitut prosentit ovat toiselta nimeltä yli 10 miljoonaa kuutiometriä. Se kertoo karulla tavalla, sen minkä kokoisesta haasteesta on kysymys. Mitään tavaraa, jonka kuljettaminen vaatii 10 000 rekkaa ei ole nopeasti eikä helposti löydettävissä.

Tilannetta vaikeuttaa se, että nopealla aikataululla puu olisi se korvaava materiaali. Mutta kun yht’äkkiä tuonti Venäjältä loppui, ja kivihiilestä halutaan eroon niin puupuolellakin on yli kymmenen miljoonan kuution reikä paikattavana. Puuta ja turvetta voidaan korvata kaukolämmöntuotannossa polttamalla biokaasua, ottamalla talteen hukkalämpöjä ja kehittämällä uusia lämmitysratkaisuja. Mutta jos joku sanoo, että tehtävä on helppo, niin hän on väärässä. Se on kallis, aikaa vievä ja epävarma.

Saksalainen Thünenin instituutti julkaisi toukokuussa keskustelun avauksen siitä, voitaisiinko kasvuturve korvata muilla materiaaleilla. Instituutti päätyi toteamaan että, voitaisiin jos unohdetaan muiden materiaalien saatavuus ja hinta. Eli paperilla kyllä, mutta käytännössä ei.

Energiakäytössä korvaavaksi materiaaliksi kelpaa käytännössä kaikki mikä palaa, mutta kasvuturpeen ja kuiviketurpeen osalta asia ei ole näin. Kasvualustamateriaalien on täytettävä kaksi vaatimattomalta kuulostavaa ominaisuutta. Kasvien on kasvettava niissä, ja niiden käytön pitää olla turvallista erityisesti kun puhutaan kasvualustoista, joilla tuotetaan ihmisravintoa.

Jos energiapuolella turpeen korvaaminen on vaikeaa, nykytietämyksellä kasvualustateollisuudessa se on nopealla aikavälillä mahdoton tehtävä. Esimerkiksi herkkusienet eivät kasva missään muussa kasvualustassa kuin turpeessa. Piste. Kymmenien miljoonien kuutioiden löytäminen turpeen tilalle Euroopan markkinoille on alle 10 vuoden tarkastelujaksolla mahdoton tehtävä.

Materiaaleja voidaan toki laivata toiselta puolelta maapalloa ja erilaisia kasveja ja lietteitä kompostoida, mutta siitä on pitkä matka onnistuneisiin viljelytuloksiin. Kasvuturpeessa kasvattamista on tutkittu ja harjoiteltu yli 80 vuotta. Sen ominaisuudet ja ruokaturvallisuuteen positiiviset vaikutukset ovat tiedossa. Voi olla, että sekoittamalla turpeeseen enemmän ja enemmän puukuitua, kookoskuitua, komposteja ja vielä kokeilemattomia viljeltyjä kasveja tai kasvinosia, eri kasveille löytyy ajanmittaan riittävän hyviä uusiin materiaaleihin pohjautuvia kasvualustoja. Mutta ei 20 miljoonan kasvuturvekuution löytäminen EU-markkinoille ole mahdollista vielä kymmeneen vuoteen. Vaikka miten olisi optimisti.

Ja sama on tilanne eläinkuivikkeissakin. Yksinkertaisimmillaan ongelma voisi osaltaan ratketa purulla, mutta kun energiateollisuus ja kasvualustateollisuus haluaisivat sen saman purun eli toimii osalle eläimistä teoriassa, mutta ei käytännössä.

Kun turpeen korvaamisen vaikeuslistaan lisätään yksi hallitsematon elementti, onkin yhtälö aika vaikea. Se on sää. Sää määrittelee, kuinka paljon turvetta saadaan kesällä korjattua. Tässä vaiheessa vuotta tiedetään jo, että myöhäisen kevään ja sateisen alkukesän johdosta urakoitsijat joutuvat tekemään pitkää päivää loppukesän poutajaksoina, jotta edes minimitavoitteet saadaan täyteen.

Kuivaa kesää toivottaen

Kirjoittajasta

Ahti Martikainen Director, Communications and Public Affairs ahti.martikainen@neova-group.com +358 (0)40 680 4723

Ahdilla on yli 35 vuoden kokemus viestinnästä ja yhteiskuntasuhteista. Hän on työskennellyt Neovalla vuodesta 2011 lähtien.

Read all blog entries by this author