Vapo on hakenut ympäristö- ja toiminnan aloittamislupaa Aurejärven pohjoispuolella sijaitsevalle Talasnevan turvetuotantoalueelle. Kyseisellä alueella on ollut turvetuotantoa 1980-luvulta asti. Nyt haettavalla luvalla Vapo hakee lupaa tuotannon jatkamiselle 23 ha alueella ja tuotannon aloittamiselle uudelle 39,7 ha alueelle, yhteensä siis 62,7 ha tuotantoalueelle.
Lupahakemukset ovat viranomaisten käsiteltävänä ja eri osapuolet ovat tehneet lupahakemukseen useita muistutuksia. Lupahakemus ja mahdollinen toiminnan aloittaminen on herättänyt huolta ja keskustelua Aurejärven ja siihen laskevien Iso Tervajärven ja Mustajärven ranta-asukkaiden keskuudessa. Yhteistä tälle huolelle on se, että miten turvetuotanto vaikuttaa näiden järvien kuntoon.
Vapo on tunnistanut ihmisten huolen ja tämän vuoksi järjestimme 21. kesäkuuta Aitonevalla yleisötilaisuuden, jossa kerroimme toimintamme vaikutuksista ympäristöön. Ohjelmassa oli myös vierailu Talasnevan tuotantoalueella, jossa oli mahdollisuus tutustua nykyisiin toiminnassa oleviin vesienkäsittelyjärjestelmiin. Yleisötilaisuudessa keskusteltiin vilkkaasti ja asiallisesti. Valitettavasti varattu aika ei riittänyt kaikkiin yleisön esittämiin kysymyksiin vastaamiseen ja tämän vuoksi olemmekin toimittaneet lisämateriaalia tilaisuuteen osallistuneille.
Kuulijoiden tieto Vapon toiminnasta ja toimintatavoista varmasti lisääntyi, mutta ymmärrykseni mukaan yleisön tunnelma oli tilaisuuden jälkeen epäileväinen ja monia jäi edelleen askarruttamaan yksi peruskysymys: Mistä syystä Aurejärven tila on vuosien saatossa muuttunut ja onko tälle kehitykselle mitään tehtävissä?
Tietoa vesistöjen tilasta ja kuormituksesta on saatavilla runsaasti mm. viranomaisten tietojärjestelmistä ja julkaisuista, mutta julkinen keskustelu aiheesta on valitettavan vähäistä. Suomen ympäristökeskuksen julkaisu https://helda.helsinki.fi/handle/10138/159464 antaa kuitenkin hyvän selvityksen, miten eri maankäyttömuodot ja muu ihmistoiminta, kuormittavat vesistöjä. Vesistöihin kuormitus tulee turvetuotannon lisäksi mm. luonnonhuuhtouman mukana, pelloilta, metsistä, ilmalaskeumasta ja hulevesistä (kiintoainetta, typpeä ja fosforia). Turvetuotannon vaikutus on monen yllätykseksi varsin pieni verrattuna muihin kuormitustekijöihin.
Vapo tiedostaa Aurejärven ja sen läheisten vesistöjen ranta-asukkaiden huolen vesistöjen tilasta ja niistä huolehtimisesta. Tämän vuoksi olemmekin valmiit yhteisiin toimenpiteisiin kokonaiskuormituksen pitämiseksi hallittuna. Omat kuormituksemme ja toimenpiteet vesien suojelemiseksi olemme jo tuoneet useaan otteeseen julkisesti esille. Nyt pitää löytää yhteistä tahtoa, jotta kaikki muut kuormitusmuodot selvitetään ja niiden haittavaikutukset voidaan minimoida. Parkanon Kuivasjärvellä osallistuimme tällaiseen yhteiseen hankkeeseen, jossa kaikilla toimijoilla oli sama tavoite. Kuivasjärven tulevaisuuden turvaaminen.
Toivottavasti Aurejärven ympärille käynnistyy samanlainen järven hyvän tilan ja tulevaisuuden säilyttämiseen pyrkivä yhteistyö.
Tuotamme turvetta vastuullisesti
Turvetuotannossa suomalaisia huolestuttavat sen aiheuttamat uhat luonnonsoille sekä vesistövaikutukset. Vapo onkin antanut omat vapaaehtoiset ympäristösitoumukseksensa turvetuotannon ympäristövaikutusten minimoimiseksi. Niiden mukaisesti muun muassa yhtiömme kaikilla 400 turvesuolla on käytössä parhaan käyttökelpoisen tekniikan (BAT) mukainen vesienkäsittelyjärjestelmä. Lounais-Suomen alueella (Pirkanmaa, Kanta-Häme, Satakunta ja Varsinais-Suomi) tämä tarkoittaa sitä, että olemme rakentaneet 59 pintavalutuskenttää, 35 kosteikkoa ja 10 kemikaliointilaitosta.
Ympäristölupavelvoitteiden määrittämän viranomaisvalvonnan lisäksi, turvetuotantoalueidemme vesienkäsittelyrakenteet tarkastetaan vähintään kahden viikon välein ja kuivatusvesistä otetaan näytteet säännöllisesti. Tuotamme turvetta vain luonnontilansa menettäneillä turvemailla ja huolehdimme tuotannosta poistuneiden alueiden aktiivisesta jälkikäytöstä.
