Nykyään vietetään erilaisia teemapäiviä. Kollegani ihmetteli, miksei kukaan puhu suomalaisen energian päivästä muistuttamaan alhaisesta energiaomavaraisuudestamme.
Toiselta nimeltä tuo asia on valtava kauppataseen vaje. Tuomme vuosittain Suomeen omaan käyttöömme polttoaineita ja sähköä yli viiden miljardin euron arvosta. Se on paljon.
Tuomme siis 2/3 Suomessa tarvittavasta ja käytettävästä energiasta. Jos viettäisimme suomalaisen energian päivää sen ”kunniaksi”, kuinka monta päivää vuodesta selviämme omalla energialla, niin valitettavasti se päivä meni jo maalis-huhtikuun vaihteessa. Nyt olemme puhtaasti tuontienergian varassa. Suomalaisen sähkön päivä olisi syyskuun lopulla, sillä neljännes sähköstämme on piuhasähköä Ruotsista, Venäjältä ja Virosta.
Jos laajennamme katsantokantaa, niin voisimme toki viettää venäläisen energian päivää kesäkuun toisen viikon lopulla, sillä kaikesta Suomessa käytettävästä energiasta 45 prosenttia tulee idästä. Sehän sopisi siihen uudeksi liputuspäiväksi Puolustusvoimien lippujuhlan jälkimaininkeihin.
Käännetään asia toisinpäin. Meillä on energia-alalla valtava yli viiden miljardin kotimarkkina valmiina täytettäväksi. Pystyisimmekö kattamaan ilman tuontia tuon valmiin kysynnän lisäämällä tuulivoimaa, sähköautoja ja tekemällä aivan uusia rohkeita avauksia energia-alalla. Pidetään huoli ydinvoimasta ja tutkitaan, onko rakennettavissa yhtään lisää tuulivoiman tarvitsemaa säätövoimaa vesivoimasta. Muutetaan 300 000 öljylämmitteistä omakotitaloa ja pienkiinteistöä maa-/ilmalämmölle tai hyödyntämään ainakin osin omaa aurinko- tai tuulivoimaa. Tässä pienikin rahallinen tuki yhdessä kotitalousvähennyksen kanssa kiihdyttäisi varmasti muutosta. Päästökauppa hoitaa kyllä fossiiliset polttoaineet marginaaliin riittävän nopeasti.
Liikenteen polttoaineet vastaavat 26 % kaikista Suomen päästöistä, joten siellä on suurten tekojen paikka. Sähkö valtaa alaa lyhyillä matkoilla, biopolttoaineet auttavat, mutta ne eivät riitä. Maatiloilla on saatu hyviä kokemuksia lannan ja jätteiden jalostamisesta biokaasuksi. Lisää kaasua näille hankkeille. Ja paljon lisää kaasua kasvattamalla nurmea ja muuta mädätettävää sellaisilla peltoaloilla, joita ei tarvita elintarviketuotantoon. Tällaisia peltoja Suomessa on noin 500 000 hehtaaria. Peltojen lisäksi voisimme kasvattaa sammalta tuotannosta poistuneilla turvetuotantoalueilla ja suopelloilla. Rahkasammal tuottaa vuodessa enemmän biomassa hehtaarilta kuin metsä. Uusi biokaasun lähde.
Vaalikeskusteluissa toivottiin Suomelle yli hallituskausien menevää energiastrategiaa. Valitettavasti ehdotukset rajoittuivat olemassa olevien energialähteiden kieltämiseen, ei uusien luomiseen. Peter Vesterbacka aikoo mennä rakennuttamansa tunnelin kautta Tallinnaan vuoden 2024 jouluna. Sopiva tavoite energia-alalla olisi se, että Suomen energiaomavaraisuus olisi Viron tasoa. Virolaisen energian päivää vietetään Tallinnassa joulukuussa. Kun tämä energiahaaste voitetaan, ratkeaa samalla kestävyysvaje ja iso osa työllistämishaasteesta.