Mitä yhteistä on Saarijärvellä, Pyhäjärvellä, Keurusselällä, Päijänteellä, Puulalla, Simpelejärvellä ja Konnevedellä? Itse asiassa, mitä yhteistä on lähes kaikilla Etelä- ja Keski-Suomen järvillä ja joilla Oulusta etelään?
Vastaus on, että järvet ja vesireitit tummuvat. Vesien tummuminen johtuu maa-alueilta ja erityisesti turvemaavaltaisilta alueilta veteen liukenevasta humuksesta ja raudasta. Valtaosa eli yli 90 prosenttia vesistöjen humuksesta on liuenneessa muodossa.
Humuksen kasvavaa määrää ilmentävät erilaiset mittaukset: kemiallinen hapenkulutus, veden väriluku tai järvien näkösyvyys. Kaikki nämä osoittavat 1960- ja 1970-luvuilta asti hyvin samansuuntaista kehitystä. Jonkin aikaa vedet jopa kirkastuivat aina vuoteen 2000 asti, mutta tämän jälkeen viimeisen noin viidentoista vuoden aikana vedet ovat taas tummuneet.
Järvien väriluvun ja kemiallisen hapenkulutuksen muutokset ovat olleet varsin suuria. Alussa luetelluissa järvissä muutos on ollut yleensä luokkaa 33-50 prosenttia. Tämän myötä näkösyvyydet ovat selkeästi pienentyneet.
Esimerkiksi Keurusselällä näkösyvyys oli noin viisitoista vuotta sitten runsaat kaksi metriä, nyt se on noin puolitoista metriä. Keski-Päijänteellä näkösyvyys oli vuosituhannen vaihteessa nelisen metriä ja trendikäyrä näyttää nyt peräti kolmen metrin heikkenemistä päätyen yhden metrin näkösyvyyteen. Muualla Päijänteellä muutos ei ole ollut yhtä suurta. Puulalla näkösyvyys oli aiemmin keskimäärin kuutisen metriä, nyt se on nelisen metriä.
Seuraava kysymys: Mitä yhteistä on Yhdysvalloilla, Kanadalla, Iso-Britannialla, Norjalla, Ruotsilla, Venäjällä ja Suomella?
Vastaus: Suomen lisäksi kaikilla näillä alueilla on todettu vesien tummumista. Muutos on siis näkyvissä pohjoisen pallonpuoliskon joka puolella. Tummumisen syitä arvellaan olevan kaksi. Muutama vuosikymmen sitten ongelmana olivat ilman saastumisesta johtuneet happamat sateet, joiden pelättiin jopa tappavan metsät. Happamoituneet vedet olivat nykyistä kirkkaampia. Vesistöjen arvellaan nyt olevan palautumassa entiselleen hapan laskeuman pienennyttyä.
Toinen vesien tummumiseen syy voi olla ilmaston lämpeneminen. Sateisuus lisääntyy samalla kun talvet lyhenevät, mikä johtaa yhä suurempaan orgaanisen ja epäorgaanisen aineksen huuhtoutumiseen järviin ja jokiin. Oulun pohjoispuolella tällaista kehitystä ei ole havaittu ja syyksi arvellaan sitä, että maa on etelää kauemmin roudassa ja lumen vallassa.
Vesistöjen humus on yhä enemmän myös lehtien uutisissa. Ranta-asukkaat huomioivat, että saunavedet ovat entistä tummempia eikä järven pohjaa näy. Nämä käytännön havainnot sopivat yhteen edellä todettujen tutkimustulosten kanssa. Osin muutos näyttää olevan väistämätöntä, osin sitä voitaneen hillitä eroosiota hillitsemällä.
Tämän kirjoituksen tiedot perustuvat Antti Räiken (SYKE) esitykseen Vapon ympäristöpäivässä 10.12.2014 ja Timo Marjomäen (Jyväskylän yliopisto) esitykseen Humusvesien puhdistusteknologia 2012-2014 -hankkeen loppuseminaarissa 19.11.2014