Turve on paha, turve on paha, turve on paha -huudot kaikuvat siellä ja täällä ja riskinä on, että niiden huutojen alle jää äärettömän hienoja ja koko ihmiskuntaa hyödyntäviä innovaatiota. Tämä seuraava ei ole kansansatu vaan taustaa tänään tiedotetulle asialle. Sen mukaan turve on ratkaisu moneen.
Tämä poliitikkojen esikoulussa opetettava lause on huolestuttavasti valtaamassa alaa laajemmaltikin. Valitettavasti siinä joutuu tinkimään usein totuudesta.
Miten kaukolämmön hiilidioksidipäästöjen käy viidessä vuodessa? Ne tulevat laskemaan. Ja paljon. Kaukolämpöä on tehty viimeisen kymmenen vuoden aikana suuruusluokkaa 35 TWh vuodessa. Ja päästöt ovat tippuneet yli kolmanneksella. Merkittävä poikkeus päästöissä oli lämmityskausi 2017/2018. Silloin märkä syksy 2017 ja kylmä kevät 2018 teki ennustajille tepposet. Kun puuta ei ollut riittävästi, turpeen ja fossiilisten käyttö kasvoi.
Hiilinieluista, hiilen sidonnasta ja hiilijalanjäljen kompensaatiosta puhutaan nykyään tosi paljon. Omaa hiilijalanjälkeään tai ainakin mieltään voi keventää ostamalla kompensaatiota vaikkapa lentolipun kylkeen, lupauksen jossain muualla tapahtuvasti kompensaatiosta tai ostamalla lukuisilta palveluntarjoajilta kompensaatiopalveluina vaikkapa istutettavia puita.
Vuonna 2014 silloista luonnonsuojelulain uudistusta perusteltiin turvetuotannon suurilla vesistövaikutuksilla. Suomen turvemaiden kiintoainehuuhtoutuman määriä selvitettiin reilu 10 vuotta sitten osana suo- ja turvemaiden strategiatyötä. Tuon selvitystyön mukaan turvemailta huuhtoutui kiintoainetta vesistöihin 71 000 tonnia. Turvetuotantosoiden osuus oli 4 580 tonnia eli vajat 5 % turvemaiden kokonaispäästöistä.
Tilastokeskus julkaisi mielenkiintoisen tilaston. Suomen Energiankulutus nousi vuonna 2018 2 % ja oli 1,38 Terajoulea eli noin 380 TWh. Tilastokeskuksen otsikon mukaan fossiilisten polttoaineiden ja uusiutuvan energian käyttö kasvoi. Ehkä parempi otsikko olisi ollut, että Suomi toiseksi paras EU maa uusiutuvan energian hyödyntämisessä. Näin kuitenkin oli. Turha nostaa vahvuuksia esiin, kun heikkouksiakin on.
Siihen nähden, että meillä pitäisi olla kymmenen vuoden päästä pitkälle yli 30 TWh uutta kaukolämpötehoa korvaamaan hiiltä ja turvetta, kaasua ja öljyä, meillä puhutaan käsittämättömän vähän niistä vaihtoehdoista, millä tuo aukko korvataan. Puhutaan kyllä, että tuulivoimasta tulee markkinaehtoista ja kaukolämpö sähköistyy. Jos näin käy, niin sähköä tarvitaan lisää ja paljon. Olkiluoto tarvitaan, Hanhikivi tarvitaan, Loviisa tarvitaan ja siitä huolimatta kotimaisella sähköllä ei kaukolämpöä tuoteta tyyninä pakkaspäivinä. Sähkö ei riitä ratkaisuksi.
Sattui kohdalle mielenkiintoinen tilaisuus vierailla Slovakiassa. Maan pinta-ala on 1/7 osaa Suomesta oli noin 50 000 km2, josta metsää on yli 40 prosenttia. Maa on vuoristoinen ja kaunis ja niinpä noin neljännes maan pinta-alasta on kansallispuistoja. Maassa on noin 5,4 miljoonaa asukasta ja pääkaupungissa Bratislavassa asuu runsaat 400 000 asukasta. Eli tätä jääkiekkoa rakastavaa maata on helppo verrata kotoiseen Suomeen.
BBC vaivautui lokakuun lopussa Suomeen tekemään juttua energiapolitiikastamme. Tapasin toimittaja Gatehousen ja annoin hänelle taustatiedoiksi Motivan luvut Suomessa käytetystä energiasta vuonna 2017. Luvut ovat suuruusjärjestyksessä seuraavat: puulla tuotettiin energiastamme 27 %, öljyllä 23 %, ydinvoimalla 17 %, hiilellä 9 %, maakaasulla 5 %, tuuli- ja vesivoimalla yhtensä 5 %, sähkön nettotuonti oli 5 %, turpeella tuotettiin 4 % ja kaikki muut näihin kuulumattomat eli geoterminen ym. oli yhteensä 5 %.
Hallitusohjelmassa on sovittu, että tavoitteena on puolittaa energiaturpeen käyttö Suomessa vuoteen 2030. Näin näyttää tapahtuvan. Tätä mieltä ovat energiayhtiöt, energiateollisuus, energiaturpeen tuottajat.Jostakin kumman syystä, nyt on noussut kysymys siitä, miksi ei lopeteta aikaisemmin. Ja jostakin kumman syystä toimittajat eivät kysy niitä oikeita kysymyksiä. Seuraavaa fiktiivistä haastattelua saa vapaasti lainata.Minua haastatteli siis fiktiivinen B-studio.