Kun Enni Pekkalin aloitti uransa Vapossa kausityöntekijänä, Idän alueen ympäristötarkastajana, vuosi oli 2010. Ympäristöteknologianinsinööriksi opiskeleva Enni vaikuttui turvetuotannosta työympäristönä siten, että valmistumisen jälkeen paikka Itä-Suomen suunnitteluinsinöörinä tuntui luonnolliselle jatkumolle.
”Vahvuuteni ovat aina olleet matemaattis-luonnontieteellisiä, joten ympäristöteknologia on minulle alana erittäin antoisa. Ihmisenä olen vähän tällainen mehtäläinen, joten suo työympäristönä on minulle hyvin ominainen. Kotimaisen energian tuotanto näyttäytyi yhteiskunnallisesti merkittävänä asiana, ja oma roolini tehdä siitä mahdollisimman vähän ympäristöä kuormittavaa tuntui minusta suunnattoman tärkeälle. Vapossa pääsin heti alusta alkaen ottamaan haltuuni isoja kokonaisuuksia ja kehittämään niin toimintaa kuin teknisiäkin ratkaisuja ympäristön hyväksi. Tämä pitää edelleen motivaationi korkealla.”
Suunnitteluinsinöörin tehtävänä on muodostaa suunnitelmakokonaisuus, jossa toteutuu kolme tärkeää näkökulmaa: ympäristönsuojelu, taloudellis-tekninen-toteutus sekä tuotannollisuus. Luonnon olosuhteet poikkeavat tehdasolosuhteista ratkaisevasti siksi, että muuttuvia tekijöitä on valtavasti. Luonto on heterogeeninen ympäristö rakentaa ja harjoittaa liiketoimintaa, ja työmaahan vaikuttuvat tekijät on osattava ottaa huomioon todella laaja-alaisesti.
Tiikerinloikalla eteenpäin
Vuonna 2012 Vapossa elettiin suurten muutosten aikaa. Tuolloin yhtiössä linjattiin, että kaikki turvetuotantotyömaat tullaan saattamaan BAT-tasoisen vesiensuojelun piiriin. Lupaus oli osa ”Tiikerinloikka” -projektia. Tuoreelle suunnitteluinsinöörille se tarkoitti valtavaa ponnistusta vesiensuojelurakenteiden suunnittelussa ja toteutuksessa. Samaan aikaan ympäristöluvitus oli erittäin aktiivista, ja uusien työmaiden suunnittelu oli merkittävä osa toimenkuvaa. Ruuhkavuosien aikana rakennettiin kymmeniä pintavalutuskenttiä ja kosteikkoja, ja muutamassa vuodessa Vapon linjaus oli toteutettu Idän alueella onnistuneesti.
Suunnitteluinsinöörin työtehtävät ovat muuttuneet 10 vuodessa. Uusien työmaiden suunnittelu on nyt marginaalista entiseen verrattuna ja päättyvien työmaiden jälkihoitosuunnittelu on lisääntynyt. Enni toimii Vapossa myös suunnitteluohjelmiston pääkäyttäjänä. Pääkäyttäjänä hän räätälöi ohjelmistoa palvelemaan turvetuotannon liiketoimintaa mahdollisimman monipuolisesti sen muuttuviin tarpeisiin. Suunnittelun tukena olevat työkalut ovat ottaneet harppauksia viime vuosina: esimerkiksi ilmakuva- ja satelliittipalvelujen käyttö ovat arkipäivää ja työmaiden kuvaukseen käytettävät dronet tuovat lyhyessä ajassa paljon tietoa isostakin alueesta.
Laadulla on väliä
”Kun tulin Vapoon turve oli vain turvetta. Tänä päivänä turpeen laatuasiat ovat koko ajan suuremmassa roolissa ja ne ovat kulmakivi liiketoiminnan jatkuvuuden kannalta. Toimitusjohtajaa Vesa Tempakkaa vapaasti lainatakseni: turve on niin hyvä raaka-aine, että raaskiiko sitä edes polttaa? Turpeen laadusta tullaan koko ajan saamaan lisää tietoa, ja nyt esimerkiksi tutkin ohjelmistojen taipuisuutta laatutiedon hallintaan ja jalostamiseen.” Ilomantsissa siintävä CARBONS aktiivihiilitehdas asettaa selkeät raamit turpeen laadun tarkkailulle. ”Nyt halutaan testata laatukriteereiden täyttymistä ja tulkintaa työmaatasolla. Tulevaisuudessa turpeen eri ominaisuudet ovat liiketoiminnan keskiössä, joten meillä on oltava valmiit alustat laatutiedon hallinnalle.”
Uuden aktiivihiililiiketoiminnan noustessa Ilomantsiin useita työmaita suljetaan energiaturpeen käytön vähentyessä. Osana ympäristövastuullista toimintaa on suunnitella turvetyömaan seuraava maankäyttö. Tässä suunnitteluinsinöörillä on tärkeä rooli.
”Päättynyt turvetyömaa taipuu moneen maankäyttömuotoon: pelloksi, metsätalousmaaksi tai vaikka kosteikoksi. Maankäyttö suunnitellaan vallitsevien olosuhteiden mukaisesti ja mahdollista seuraavaa maanomistajaa silmällä pitäen melko nopeasti tuotannon päättymisen jälkeen, ja tulevana vuonna pitääkin kiirettä näiden töiden parissa.”
Enni opiskelee töiden ohessa teknologiaosaamisen johtamista. Opinnoissaan hän keskittynyt teknologiapainoitteiseen liiketoimintaosaamiseen, projektinhallintaan sekä työyhteisö- ja esimiesosaamiseen. Esimiestaitojen opiskeleminen on tuonut Ennille myös paljon näkökulmaa hyviin alaistaitoihin.
”Itsensä johtamistaidot ovat tänä päivänä avainasemassa työssä menestymiseen ja jaksamiseen. Jokaisen tulisi pohtia omaa rooliaan alaisena, työkaverina tai esimiehenä. On tärkeää tuntea itsensä ja tunnistaa voimavarojensa raamit, löytää motivaatiota ruokkivat tekijät ja muuttua rohkeasti. Omana tavoitteenani on yksinkertaisesti olla mahdollisimman arvokas ja voimaannuttava osa työyhteisöäni.”
Enni Pekkalin
Paukarlahdessa, Kuopion kupeessa asuva ympäristöteknologianinsinööri, joka töiden vastapainoksi rymistelee crossfit-salilla sekä metsässä koirien kanssa. Kovatehoinen urheilu ja luonnossa samoilu ovat Ennille elintärkeitä tekijöitä arjessa jaksamiseen. ”Vahva ruumis ja levännyt mieli, niillä pärjää pitkälle.”
Opit uran varrelta
1. Ole se, joka tekee työilmapiiristä paremman.
2. Uskalla pitää itsestäsi huolta.
3. Vastuu omasta työstä ja osaamisesta on jokaisella itsellään. Ole siis paras mahdollinen johtaja itsellesi.