Olemme koonneet tälle sivulle vastauksia yleisiin aurinko- ja tuulivoimaa koskeviin kysymyksiin.
Jos etsimääsi tietoa ei löydy tältä sivulta tai haluat syventyä aiheeseen tarkemmin, voit tutustua myös Suomen Uusiutuvien verkkosivuilla olevaan Usein kysyttyä -osioon tai olla yhteydessä aurinko- ja tuulivoiman hankekehitystiimiimme.
Tuulivoima
Minkälaista melua tuulivoimalat pitävät ja miten ääni leviää ympäristöön? Onko äänellä vaikutuksia ihmisten terveyteen?
Tuulivoimaloiden ääni koostuu pääasiassa lapojen liikkeen aiheuttamasta huminasta. Ääni on voimakkaimmillaan tuulivoimalan napakorkeudella, jossa se vastaa esimerkiksi lehtipuhaltimen tuottamaa melutasoa. Tuulivoimalan juurella äänen voimakkuus on jo huomattavasti alhaisempi, ja voimakkuus laskee nopeasti etäisyyden kasvaessa. Tuulivoiman aiheuttamalle melulle asetetut ohjearvot huomioidaan hankesuunnittelussa ja mallinnusten avulla varmistetaan, etteivät äänitasot ylitä annettuja raja arvoja lähimmilläkään asuinalueilla.
Nykyisen tutkimustiedon perusteella tuulivoimaloiden äänestä ei aiheudu suoria terveyshaittoja. Äänen kokeminen häiritseväksi on kuitenkin yksilöllistä. Suomessa tuulivoiman ääniohjearvot on asetettu tasolle, jolla häiritsevyyden on tutkittu olevan hyvin pientä.
Tuulivoimaloista aiheutuvan kuuluvan äänen tapaan ei myöskään niiden tuottamalla infraäänellä ole todettu olevan vaikutusta ihmisten terveyteen.
Millaisia maisemavaikutuksia tuulivoimaloista syntyy ja miten niitä arvioidaan?
Suuren kokonsa vuoksi tuulivoimalat näkyvät erityisesti avoimessa maastossa pitkälle. Kokonaisvaikutukset maisemaan riippuvat muun muassa voimaloiden korkeudesta, määrästä, sijoittelusta sekä ympäröivästä maastosta ja maiseman luonteesta.
Maisemavaikutuksia arvioidaan osana ympäristövaikutusten arviointia (YVA) ja kaavoitusta. Arvioinnissa hyödynnetään mm. näkymäaluekarttaa, joka antaa tietoa alueista, joilta voimalat ovat nähtävissä sekä havainnekuvia tai -videoita, joissa esitetään suunnitellut tuulivoimalat sijoitettuna sen hetkiseen maisemaan. Arvioinnilla tarkastellaan tuulivoimahankkeesta aiheutuvien maisemavaikutusten merkittävyyttä ja varmistetaan, että maiseman sietokyky ei ylity.
Mallinnuksista ja arvioinneista huolimatta maisemavaikutukset koetaan hyvin yksilöllisesti. Se, mikä toiselle on maisemassa neutraali tai jopa myönteinen elementti, voi toisesta tuntua häiritsevältä.
Miten tuulivoimalat vaikuttavat ympäröivään luontoon ja eläimistöön? Miten vaikutuksia arvioidaan ja vähennetään?
Tuulivoiman alueelliset vaikutukset ympäristöönsä vaihtelevat hankkeen koon, toteutustavan, sijainnin ja alueen muiden maankäyttömuotojen mukaan. Voimalat vaikuttavat ympäristöönsä esimerkiksi äänen, välkkeen ja rakentamisen aikaisen toiminnan kautta.
Tuulivoimahankkeen suunnittelussa huomioidaan ympäristön ominaispiirteet ja selvitetään suojeltavien eläin- ja kasvilajien esiintyminen hankealueella ja sen välittömässä läheisyydessä. Lintujen törmäysriskejä voimaloihin voidaan vähentää törmäysmallinnuksella. Laajojen luontoselvitysten tulokset huomioidaan voimaloiden sijoittelussa, tieverkoston ja sähkönsiirron toteuttamisessa sekä rakentamisen aikaisten häiriöiden vähentämisessä.
Lisätietoa tuulivoimahankkeiden ympäristövaikutusten arvioinnista on saatavilla täällä.
Mikä on tuulivoimaloiden käyttöikä? Ovatko voimaloiden materiaalit kierrätettävissä tai uudelleenkäytettävissä?
Tuulivoimalan käyttöikä on yleensä noin 25–30 vuotta. Energiantuotannon loputtua voimalat puretaan ja osat kierrätetään. Noin 80–95 prosenttia tuulivoimaloiden materiaaleista on hyvin kierrätettävissä. Lapojen komposiittimateriaalien kierrätys on ollut haastavampaa, mutta kehitteillä olevat uudet menetelmät ja materiaalit parantavat kierrätettävyyttä jatkuvasti.
Miten tuulivoima vaikuttaa hankealueen ja lähialueiden muuhun käyttöön?
Tuulivoima-alueet suunnitellaan niin, että ne voidaan sovittaa mahdollisimman hyvin yhteen alueen muun käytön kanssa. Tuulivoimalat ja huoltotiet vievät hankealueen kokonaispinta-alasta vain hyvin pienen osan, ja voimaloiden välittömiä vierustoja lukuun ottamatta tuulivoima-alueella voidaan maa- ja metsätaloutta harjoittaa normaalisti. Samoin virkistyskäyttö, kuten metsästys, marjastus tai ulkoilu voivat myös jatkua alueilla normaaliin tapaan ja huollettu tieverkosto voi jopa helpottaa luontokohteisiin pääsyä. Tuulivoima-alueille, joissa on talvikaudelle sijoittuvaa toimintaa, voidaan asentaa varoitukset mahdollisen jäänheiton riskiaikoina.
Rakentamisen aikana hankealueella saattaa olla tilapäisiä kestoltaan melko lyhytaikaisia liikkumisen rajoituksia.
Hankkeissa, joihin sisältyy myös aurinkovoimaa, joudutaan turvallisuussyistä useimmiten aitaamaan aurinkovoimala-alueet. Aitaaminen rajoittaa liikkumista paikallisesti, mutta laajoihin aurinkovoimala-alueisiin jätetään usein aukkoja ihmisten ja eläinten läpikulun helpottamiseksi.
Miten tuulivoima ja tuotannon vaihtelu vaikuttavat sähkömarkkinoihin ja sähkön hintaan?
Tuulivoiman ja muun uusiutuvan energiantuotannon lisääminen edellyttää sähkömarkkinoilta aiempaa enemmän joustoa. Käytännössä tämä tarkoittaa esimerkiksi säätövoiman ja energiavarastojen hyödyntämistä sekä kulutuksen mukauttamista tuotannon vaihteluihin.
Kun tuotantokustannuksiltaan edullista uusiutuvaa energiaa on paljon saatavilla, sähkö on yleensä myös edullista. Vastaavasti silloin, kun sääolosuhteet eivät tue uusiutuvan energian tuottamista ja vesivarannot ovat vähissä, sähkön hinta nousee, koska tarvitaan kalliimpia tuotantomuotoja. Suomessa tuulivoiman vaikutus sähkön hintaan on vielä kokonaisuudessa melko maltillinen, ja hintaan vaikuttavat esimerkiksi myös yleinen taloustilanne sekä naapurimaiden markkinat.
Aurinkovoima
Onko aurinkovoima Suomessa kannattavaa pitkästä talvikaudesta ja vähäisestä auringonvalosta huolimatta? Tuottavatko aurinkopaneelit sähköä vain kesäisin, kun sähkönkulutus on muutenkin pienintä?
Suomessa auringonsäteily on samaa tasoa Pohjois-Saksan kanssa ja aurinkopaneelit voivat tuottaa sähköä ympäri vuoden, vaikka talvikauden tuotanto usein jääkin melko pieneksi auringon ollessa matalalla ja säiden usein pilvisiä. Suomessa tuotannon painopiste on siten keväässä, kesässä ja alkusyksyssä. Aurinkopaneelit myös toimivat tehokkaasti viileissä olosuhteissa, sillä niiden hyötysuhde on silloin parhaimmillaan. Suomen ilmasto sopii siis erinomaisesti aurinkovoiman tuotantoon.
Uusiutuvan energian hankkeisiin myös yhä useammin sisällytetään energian varastointia, jonka avulla pystytään tasaamaan energiantuotannon ja -kysynnän eroja tuotannon vaihdellessa.
Missä aurinkopaneelit ja muut rakenteet valmistetaan? Työllistääkö aurinkovoima paikallisia toimijoita?
Aurinkovoima luo työpaikkoja hankkeen rakentamisen ja käytön aikana mm. maanrakennuksen, voimalan telineiden ja paneelien asentamisen, sähkötöiden, teiden kunnossapidon ja aurauksen sekä voimalan huoltotoimien kautta.
Valtaosa Suomeen asennettavista aurinkopaneeleista tulee Kiinasta, joka hallitsee globaaleja aurinkopaneelimarkkinoita. Esimerkiksi aurinkopaneelien telineitä valmistetaan kuitenkin myös Suomessa ja kotimaista työvoimaa voidaan hyödyntää puiston rakentamisessa ja toiminnanaikaisessa ylläpidossa.
Miten aurinkovoimalat vaikuttavat ympäristöön? Miten vaikutuksia arvioidaan ja torjutaan?
Aurinkovoiman ympäristövaikutukset liittyvät pääosin paneelien valmistukseen, kuljetukseen ja maankäyttöön. Tuotannon aikana aurinkovoimaloista ei aiheudu juurikaan häiriötä ympäröivälle luonnolle, sillä ne ovat hiljaisia ja liikkumattomia rakenteita.
Aurinkovoimalat useimmiten aidataan turvallisuussyistä , mikä voi rajoittaa eläinten liikkumista. Estevaikutukset huomioidaan kuitenkin jo suunnittelussa ja hankealueelle voidaan jättää eläimille kulkuaukkoja paneelialueiden väleihin. Toisaalta alueen aitaaminen voi jopa hyödyttää alueen kasvillisuutta ja hyönteisiä.
Osana aurinkovoimalan suunnittelua alueelle toteutetaan erilaisia luontoselvityksiä ja tarvittaessa ympäristövaikutusten arviointimenettely.
Millainen on aurinkovoimalan elinkaari? Mitä aurinkopaneeleille ja voimalan alueelle tapahtuu tuotannon päätyttyä?
Aurinkovoimalan käyttöikä on noin 30 vuotta. Aurinkovoimaloiden osat ovat lähes kokonaan kierrätettävissä. Aurinkopaneelit koostuvat pääosin lasista ja metallista, ja myös telineet ja perustukset sekä kaapelit ja sähkökomponentit voidaan kierrättää.
Aurinkovoimalan tuotannon päätyttyä alue voidaan sijainnista ja ympäristöstä riippuen esimerkiksi ennallistaa, ottaa maa ja metsätalouskäyttöön, virkistyskäyttöön tai uudelleen energiatuotantoon.